Euroopan hajanaiset pääomamarkkinat hidastavat startupien kasvua
Kuvittele suomalainen startup, joka kehittää huipputeknologiaa ja hakee rahoitusta kasvuun. Luontevaa olisi katsoa myös rajojen yli – Eurooppahan on yhteismarkkina. Käytännössä näin ei kuitenkaan tapahdu. Startup-rahoituksessa Eurooppa on yhä vahvasti kansallinen, ja tämä on keskeinen syy siihen, miksi eurooppalaiset startupit kasvavat hitaammin kuin yhdysvaltalaiset kilpailijansa.
Suomalainen startup saa harvoin rahoitusta Ranskasta, eikä ranskalainen Suomesta. Sisämarkkina ei todellisuudessa toimi pääoman osalta.
Startup kohtaa nopeasti lasikaton: alkuvaiheen rahoitus löytyy usein kotimaasta, mutta suuremmilla kierroksilla kotimainen pääoma loppuu. Eurooppalainen kasvu kaatuu rakenteisiin – sijoittajaverkostot ovat kansallisia, käytännöt hajanaisia ja riskinotto rajattua. Myös sijoittajalle rajat ylittävä sijoittaminen on raskasta erilaisten yhtiömuotojen, verotuksen ja sääntelyn vuoksi. Lopputulos on selvä: pääoma jää kotiin, vaikka parhaat kasvumahdollisuudet olisivat rajojen takana.
Tämä näkyy tuloksissa. Euroopassa syntyy vähemmän globaaleja kasvuyrityksiä, vähemmän unicorneja ja vähemmän suuria exittejä. Monet lupaavat startupit joutuvat hakemaan rahoitusta Euroopan ulkopuolelta, koska eurooppalainen pääomamarkkina ei kanna riittävän pitkälle. Kyse ei ole yksittäisten yrittäjien tai sijoittajien epäonnistumisesta, vaan rakenteellisesta ongelmasta.
Ilman yhtenäistä, toimivaa pääomamarkkinaa Eurooppa ei kykene skaalaamaan parhaita ideoitaan globaaliksi menestykseksi. Yhdysvalloissa startup voi kasvaa yhden rahoitusjärjestelmän sisällä. Euroopassa kasvu tarkoittaa hyppimistä maasta toiseen eri sääntöjen ja verkostojen varassa. Tämä tekee meistä hitaita – ja teknologiassa hitaus tarkoittaa häviämistä.
Tarvitsemme aidosti eurooppalaisen pääomamarkkinan, jossa pääoma liikkuu yhtä vapaasti kuin tavarat ja ihmiset. Se ei tarkoita lisää byrokratiaa vaan vähemmän byrokratiaa. Jos haluamme eurooppalaisia globaaleja menestystarinoita, tämä on ongelma, joka on pakko ratkaista.
Kirjoittaja: Aleksi Aaltonen
