Innovaatioiden alkupää ratkaisee – mutta siihen panostetaan vähiten

Suomessa puhutaan paljon innovaatioista, mutta samaan aikaan elämme hiljaista innovaatiolamaa.

Taloudellinen epävarmuus ja kustannuspaineet johtavat siihen, että innovaatioita lykätään. Ajatellaan, että “tehdään sitten kun on enemmän resursseja”.

Ongelma on, että sitä hetkeä ei käytännössä koskaan tule.

Samaan aikaan markkina ei odota. Kilpailijat kehittyvät ja asiakkaiden vaatimukset kasvavat. Lopputuloksena yritys ei säästä – se jää jälkeen.

Innovointi pitää olla tehokasta

Innovaatioputken voi yksinkertaistaa kolmeen vaiheeseen:

• Alkupää
• Kehitys
• Kaupallistaminen

Tähän liittyy mielenkiintoinen havainto:

• 75–90 % kustannuksista lukitaan alkupäässä
• Mutta vain 1–7 % budjetista käytetään siihen

Hyvä innovaatioputken alkupää estää väärät kehityspolut ja hylkää markkinaan sopimattomat tuotteet.

Miksi johto ei sitten sitoudu?

Usein tuotekehitys on irti myynnistä ja markkinoinnista ja asiakasarvoa ei kvantifioida tai liiketoimintapotentiaalia ei analysoida riittävän aikaisin.

Kaupallinen potentiaali (esim. NPV) pitää arvioida heti alussa.

Tällöin tuotekehityksen ROI voi nousta 100–200 % tasolle.

Onnistuminen vaatii rakennetta

Toimiva innovaatioputken alkupää vaatii kuitenkin yhteistyötä yli organisaatiorajojen. Alkupään prosessi pitää olla joustava ja iteratiivinen, mutta päätöksenteko pitää perustua faktoihin. Jotta prosessi toimii, vaatii se myös ammattimaista fasilitointia. Innovointimenetelmät tulee valita tavoitteen ja tarpeen mukaan aina tilanteeseen sopivaksi.

Parhaat yritykset eivät innovoi enemmän, ne innovoivat fiksummin – alusta alkaen.