Innovaatiojohtamisen sokeat pisteet?

Suomen innovaatiokulttuuri on polttava keskustelunaihe. Yleinen näkemys on, että tuotteet ovat hyviä, mutta emme osaa Suomessa myydä ja markkinoida kunnolla. Johtoryhmät keskustelevat innovaatioista säännöllisesti, mutta poikkeuksetta keskustelu rajautuu tuotteen tai palvelun kehittämiseen. Kuitenkin monissa yrityksissä suurin, nopein ja kustannustehokkain innovaatiopotentiaali löytyy tuotteen ulkopuolelta: myynnistä, markkinoinnista ja asiakaskokemuksesta.

Kokemusinnovaatio on liiketoimintainnovaatio

Asiakkaan näkökulmasta arvo ei synny tuotteesta sellaisenaan, vaan siitä mitä arvoa tuote tuo heille ja heidän yritykselleen. Kokemusinnovaatio tarkoittaa uusia tapoja auttaa asiakasta onnistumaan: simulaatioita, pilotteja, yhteiskehittämistä, uusia palvelumalleja tai sujuvampaa käyttöönottoa. Usein nämä ratkaisevat ostopäätöksen nopeammin kuin yksikään uusi tekninen ominaisuus.

Markkinointi-innovaatio ratkaisee kasvun pullonkauloja

Markkinointi-innovaatio on kyky kääntää yrityksen osaaminen asiakkaan hyödyksi. Tämä tarkoittaa siirtymistä ominaisuuksista merkityksiin. Päämääränä on todentaa tuotteen ja palvelun arvo liiketoimintaluvuilla, ei adjektiiveilla.

Johtoryhmän näkökulmasta tämä on kriittistä: monessa organisaatiossa tuote on kilpailukykyinen, mutta kasvu jää vajaaksi, koska arvo ei konkretisoidu asiakkaalle eikä myynnille.

Näitä innovaatioita ei voi jättää sivutyöksi

Keskeinen havainto monissa yrityksissä on, että myynnin, markkinoinnin ja asiakaskokemuksen kehittäminen jää helposti operatiivisen kiireen alle. Johtoryhmän tehtävä on varmistaa, että myös nämä innovaatiot tunnistetaan strategisiksi ja resursoidaan tietoisesti. Niiden kehittämiselle on oltava oma systemaattinen prosessi, koska kehittämisen tulee olla jatkuvaa.

Erinomainen fasilitointi tekee eron

Nämäkään innovaatiot eivät synny yksilötyönä tai raportteja kirjoittamalla. Ne syntyvät parhaiten monipuolisissa ryhmissä strukturoituina kehitystilaisuuksien sarjana. Niissä tulee käyttää moderneja, luovia, ja tavoitteellisia fasilitointimenetelmiä.

Hyvin fasilitoitu työpaja pakottaa katsomaan asioita asiakkaan silmin sekä rikkoo organisaation siiloja ilman organisaatiouudistuksia. Tuloksena on oltava konkreettisia kokeiluja ja päätöksiä, ei vain post-it lapuille jääneitä ideoita.

Tässä fasilitoinnin laatu ja oikeat osallistujat työpajoihin ovat ratkaisu. Ilman selkeää vastuuta, rakennetta ja osaavaa ohjausta työpajat jäävät helposti “hyväksi keskusteluksi” ilman vaikutusta liiketoimintaan.

Lopuksi

Tämä on varsinkin kasvuyrityksille elintärkeää. Asiakaskokemuksen, markkinoinnin ja myynnin innovaatioilla voidaan merkittävästi nopeuttaa kasvua ja sitä kautta parantaa investointien tuottoa. Tehdään fiksummin, ei enemmän. Ei jätetä tuotetta pelkästään tuotekehityksen päänvaivaksi.

Tämä ei tapahdu sattumalta, vaan vaatii johdon päätöksen: näille innovaatioille annetaan paikka, aika ja niitä tuetaan osaavalla fasilitoinnilla.

Accelerandolla on hyviä kokemuksia kehitystyöpajoista, joissa innovoidaan systemaattisesti myyntiä, markkinointia ja asiakaskokemusta liiketoimintavaikutukset edellä.

Olemme valmiita tukemaan yrityksiä sitoutumalla tuloksiin. Maksat siitä mitä yrityksesi saa aikaan, etkä konsulttien ajasta.

Jos kasvu ja uusien tuotteiden kaupallistaminen on teille tärkeää, niin jutellaan!