Jos työnteko ei kiinnosta, ainahan voi pitää kokouksia!

Näinhän sitä joskus sanotaan. Ja kieltämättä aika monessa kokouksessa on istuttu kuuntelemassa esityksiä asioista, jotka olisi voinut yhtä hyvin lukea etukäteen.

Mutta entä jos yhdessä tekeminen onkin yksi yrityksen arvokkaimmista ja samalla alihyödynnetyimmistä kilpailueduista?

Pidin hiljattain esityksen innovoinnista tekoälyn aikakaudella. Esityksen jälkeen eräs yritysjohtaja tuli luokseni ja kysyi:

"Mihin yhteiset innovaatiotyöpajat ovat hävinneet?"

Kysymys jäi mieleeni. Olemmeko tehokkuutta tavoitellessamme unohtaneet jotain olennaista?

Jazzorkesterissa soittaessani opin, mistä yhdessä luomisessa on kysymys

Kun jazzorkesteri improvisoi, tapahtuu jotain kiehtovaa.

Yksi soittaja aloittaa musiikillisen ajatuksen, toinen jatkaa sitä, kolmas reagoi rytmiin ja neljäs vie kokonaisuuden aivan uuteen suuntaan. Kukaan ei etukäteen tiedä tarkalleen, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Kaikilla on sama kappale, samat perusoletukset siitä mitä tehdään. Mutta muusikot kuuntelevat toisiaan, tulkitsevat katseita, eleitä, hengitystä ja pieniäkin muutoksia soitossa. Rajoja ja vanhoja toimintamalleja rikotaan. Osa vuorovaikutuksesta tapahtuu niin nopeasti ja intuitiivisesti, ettei sitä tarvitse tietoisesti ajatella.

Kun kaikki ovat fyysisesti samassa tilassa, syntyy yhteinen kokemus, jossa jokainen vaikuttaa toisten ajatteluun ja toimintaan.

Lopputulos on aina ainutkertainen.

Parhaimmillaan yrityksen yhteinen innovointi toimii samalla tavalla.

Yksi esittää keskeneräisen ajatuksen. Toinen yhdistää siihen oman kokemuksensa. Kolmas kyseenalaistaa koko lähtökohdan. Ja yhtäkkiä syntyy ratkaisu, jota kukaan ei ollut osannut kuvitella.

Kyse ei ole vain yksilöiden ideoiden yhteenlaskusta. Yhdessä voi syntyä jotain aivan uutta.

Ovatko perinteiset kokoukset tulleet tiensä päähän?

Tekoäly on muuttamassa perusteellisesti tapaamme käsitellä tietoa. Raportit, analyysit, vaihtoehdot ja päätöksenteon taustamateriaalit voidaan tuottaa ja jakaa tehokkaammin kuin koskaan aikaisemmin.

Miksi siis kokoamme edelleen ihmisiä samaan huoneeseen kuuntelemaan esityksiä ja jakamaan tietoa?

Ehkä perinteinen kokous, jossa yksi puhuu ja muut kuuntelevat, on vähitellen jäämässä historiaan.

Kun ihmiset kohtaavat, ajan arvokkain käyttötarkoitus ei enää ole tiedon jakaminen vaan uuden ajattelun synnyttäminen.

Meidän pitäisi käyttää yhteinen aika asioihin, joihin yksilöt ja tekoäly eivät yksin kykene yhtä hyvin: oletusten kyseenalaistamiseen, uusien mahdollisuuksien löytämiseen ja yhteisen mielikuvituksen hyödyntämiseen.

Luovuus alkaa siellä, missä totuttu logiikka loppuu

Olen käyttänyt innovointia käsittelevissä esityksissäni mallia, jossa ajattelu etenee neljän tason kautta:

Rutiinit → Logiikka ja kokeilut → Luovuus ja leikki → Mielikuvitus.

Suurin osa päivittäisestä työstämme tapahtuu kahdella ensimmäisellä tasolla. Tekoäly on niissä erinomainen apuväline.

Mutta merkittävät uudistukset edellyttävät usein siirtymistä oman osaamisen turvalliselta alueelta luovuuteen ja mielikuvitukseen.

Se vaatii rohkeutta esittää keskeneräisiä, erikoisia ja joskus suorastaan hulluja ajatuksia. Ja ennen kaikkea ympäristön, jossa muut eivät tyrmää niitä vaan rakentavat niiden päälle.

Tämä ei synny itsestään. Eikä pelkästään kokoamalla ihmisiä huoneeseen ja kirjaamalla Post-it-lappuja.

Ammattimainen fasilitointi on usein välttämätöntä, jotta ryhmän koko luova potentiaali saadaan käyttöön.

Tarvitaan oikeat kysymykset, erilaisia näkökulmia, toimivat menetelmät ja prosessi, joka vie mielikuvituksesta konkreettisiin ratkaisuihin.

Jazzorkesterissakin vapaa improvisointi perustuu yhteiseen osaamiseen, kuunteluun ja rakenteisiin. Luovuus ei ole sama asia kuin kaaos.

Lopulta kysymys on kilpailukyvystä

Yrityksen innovoinnin tarkoitus ei ole tuottaa mahdollisimman paljon ideoita tai järjestää innostavia työpajoja.

Sen tarkoitus on löytää vastauksia yrityksen tärkeimpiin kysymyksiin:

Miten pärjäämme kilpailijoitamme paremmin? Mistä löydämme uutta kasvua? Miten parannamme kannattavuutta?

Uusia ratkaisuja tarvitaan paljon muuallakin kuin tuotekehityksessä: strategiassa, liiketoimintamalleissa, asiakaskokemuksessa, myynnissä ja yrityksen toimintatavoissa.

Kun yritys kohdistaa ihmisten yhteisen luovan työskentelyn näihin kysymyksiin ja hyödyntää ammattimaisesti fasilitoitua innovaatioprosessia, tuloksena voi olla jotain, mitä kilpailijoiden on todella vaikea kopioida.

Me Accelerandossa uskomme, että juuri tässä piilee yksi yritysten merkittävimmistä hyödyntämättömistä mahdollisuuksista.

Tekoäly auttaa meitä työskentelemään tehokkaammin yksilöinä. Mutta ihmisten yhteinen luovuus voi auttaa yritystä tekemään jotain, mitä kilpailijat eivät ole vielä edes keksineet.

Ehkä meidän ei siis tarvitse lisää kokouksia. Tarvitsemme parempia syitä kokoontua.

Parhaat ideat eivät aina synny kenenkään päässä. Ne syntyvät ihmisten välillä.

Milloin teidän yrityksessänne on viimeksi kokoonnuttu luomaan jotain aidosti uutta – eikä vain jakamaan tietoa?