Mitä osaamista kasvuyhtiö tarvitsee hallitukseen?

LinkedInissä ja lehdistössä on viime aikoina ollut paljon keskustelua suomalaisten yritysten kasvun haasteista. Itse kasvuyrittäjänä ja muutamissa hallituksissa olleena olen koonnut tähän artikkeliin muutamia huomioita kasvuun vaikuttavista tekijöistä ja hallituksen osaamistarpeista niihin liittyen.

Itse olen "innovaatiouskovainen", sillä yrityksen kasvua voi hakea monella tavalla – mutta vain harva tuo yhtä korkean tuoton sijoitetulle pääomalle kuin innovaatioihin perustuva orgaaninen kasvu. Lähdetään kuitenkin liikkeelle eri kasvuvaihtoehtojen vertailusta.

1. Kasvu nykyisistä tuotteista ja palveluista – maltillinen mutta turvallinen

Nykyisen liiketoiminnan laajentaminen tuo yleensä 10–20 %:n ROI:n. Se edellyttää hallitukselta ymmärrystä operatiivisesta tehokkuudesta, kannattavuuden kehittämisestä ja markkinaosuuden kasvattamisesta. Tämä tie on usein turvallinen – mutta harvoin riittää merkittävään, pitkän aikavälin kasvuun.

2. Geografinen kasvu – enemmän riskiä, hieman parempi tuotto

Laajentuminen uusille markkinoille voi tuottaa 15–30 %:n ROI:n. Onnistuminen riippuu kyvystä ymmärtää uusia asiakkaita, kulttuureja ja regulaatiota. Hallituksen tehtävänä on varmistaa, ettei yritys yritä kopioida kotimarkkinan mallia sellaisenaan uuteen ympäristöön.

3. Yritysostot (M&A) – nopea kasvu, mutta vain jos integraatio onnistuu

Yritysostot voivat tuottaa 20–40 %:n ROI:n, mutta vain silloin, kun integraatio, kulttuuri ja synergiat toimivat. Hallitukselta vaaditaan kokemusta yrityskaupoista, due diligencestä sekä kykyä johtaa yhdistymistä – muuten arvo sulaa nopeasti.

4. Innovaatioihin perustuva orgaaninen kasvu – suurin mutta vaativin potentiaali

Onnistuneissa innovaatioprojekteissa ROI voi nousta 100–300 %:iin – ja joissain tapauksissa vielä korkeammalle. Tämä johtuu siitä, että yritys luo uutta arvoa eikä kilpaile olemassa olevilla ehdoilla. Samalla syntyy vahva kilpailuetu, jota on vaikea kopioida. Mutta tämä ei toteudu itsestään – se vaatii strategisia päätöksiä, prosesseja ja hallituksen kykyä tukea johtoa, jotta se sietää epävarmuutta.

Miksi innovaatio on hallituksen kannalta strategisesti houkuttelevin, mutta alihyödynnetty kasvun lähde?

Jos hallitus päättää, että kasvu perustuu innovaatioihin, se sitoutuu samalla kolmeen asiaan:

• Innovaatio on strateginen valinta, ei sivuprojekti. Se näkyy budjetissa, tavoitteissa, rekrytoinneissa ja hallituksen agendalla – ei vain PowerPointissa.
• Ideasta täytyy olla polku markkinalle. Tarvitaan selkeä prosessi: mistä ideat tulevat, miten ne arvioidaan, miten niille osoitetaan resurssit ja miten ne kaupallistetaan.
• Hallituksen osaamisen on vastattava valittua kasvustrategiaa. Innovaatioiden johtaminen ei perustu pelkkään talousraporttiin – se perustuu kykyyn arvioida potentiaalia, riskejä, teknologiaa, markkinaa ja ajoitusta.

Millainen hallitus mahdollistaa 100–300 % ROI:n kasvun innovaatioilla?

• Ymmärtää, miten ideasta syntyy liiketoimintaa. Ilman tätä innovaatiot jäävät kehitysosaston projekteiksi, eivätkä koskaan muutu kassavirraksi.
• Tuntee asiakkaan ongelman, ei vain tuotteen. Innovaatio syntyy markkinasta – ei teknologiasta.
• Ymmärtää immateriaalisen pääoman arvon. Miten suojaamme osaamisen ja kilpailuedun? Mitä patentoidaan, mitä pidetään omana tietona?
• Osaa tukea kaupallistamista ja skaalausta. Innovaatio ei ole valmis, ennen kuin asiakas ostaa sen – ja sitä voidaan monistaa kannattavasti.
• Hallinnoi riskiä ja investointia viisaasti. Osa innovaatioista on “fail fast”, osa “build to last”. Hallitus päättää, kumpia tuetaan ja kuinka pitkälle.

Lopuksi – rehellinen kysymys jokaiselle hallitukselle

Mistä hallinnoimienne yritysten kasvu tulee? Onko se nykyisestä tekemisestä, uusista markkinoista, yritysostoista – vai innovaatioista? Oikein tuettu innovaatiotoiminta on kannattavin tapa luoda kestävää kasvua, mutta mikä valintanne onkin, pitäkää huoli, että vaadittava osaaminen löytyy hallituksesta!